Muotathaler Dialekt Schriftsprache Erläuterung Foto Audio
ein, einenundärnä Baum (undär-n-ä) hindärnä Gadä (hindär-n-ä)
ihn, ihnenfürnä bättä (für in) hesch nä gsee? biinä sii (bi inä)
nä änein neinnänei
näänehmenmhd nemen ich nimä, du niisch, är niid, mr nänd, nimm! näm­mär! nänd! ich nääm, ich nämmi, ich ha gnuu eifach nää! wiä nää und nüd stälä? äs chönnt ein nää (Krankheit, Unfall), d Muätaa hed Hüüser afä nää, dr Föön hed Dächer gnuu, d Sunnä mag dr Schnee wider gnää, das Gift niid d Müüs, är cha Wäärzä nää (vertreiben) > aa- ab- appä- übär- inä- umä- undänuusä- uuf- uus- vär- voor- zämä-
näächschtnächst(naheste) ahd nahisto näächscht Maal, - Wuchä, - Monät, - Jaar anderswo: nööchst > nooch
nääs(ä)lälänäseln, durch die Nase reden, zärtlich nasenreiben
NääsliNäsleinauch Nääsäli
NäätligNähtling, eingefädelte Nadel(nähen nääjä bisher Fremdwort > büätzä)
NäätschBorstengras(vom Vieh gemieden) Uurnär sind einisch mid em Vee durs Taal inä und hend gfraagt: simmär da im Riäd? ds Waltlärts Seebi hed gmacht:?nei, im Näätsch! Lienert Nätsch
näätschämühsam kauenauch chnäätschnä
NäätschbankRuhebankvor der Kirche (Illgau)
näbätneben, nebent, nahe dabeimhd eneben näbät äm Huus näbät dr zuächä > därnäbät
näbätänandnebeneinandernäbätänand schaffä, liggä, schlaaffä ..
NäbätchammärNebenkammer(neben der Stube: zum Schlafen oder Arbeiten)
näbätdraanebendrand Näbätchammär isch gad näbätdraa
näbätduränebendurchmögäd mär näbätdurä? (zwei im Engpass)
NäbäthoochziitärBrautzeugen
NäbätschtubäNebenstube
NäbätsiWC, Abtritt
näbätussänebenaussen, abgelegen
näbätuusänebendraus, im Abseitsgang näbätuusä!
näbätzuächänebendran
NäbäwäägNebenweg, Seitenwegmhd nebenweg
nächtiggestern abendmhd nechten > vornächtig, hinäd
NäfälNebel(Näful) lat nebula ahd nebul Verkl. Näfäli Fremder: händ Sie vil Nebel im Taal? - Hiesiger: öppä drüütuusig! z’Amerika heds äsoo dickä Näfel ghaa, as mä hed chönnä ds Velo aaschtellä!
Näfälheiläalter Brauch (Feuer entzünden durch Holzreiben)
NäfälschpaltärNebelspalter, Wolkenkratzer
NäfelsNäfelsGL
näflänebelnäs näflät obä durä (in den Bergen hat es Nebel),
näfläTabak rauchen
NägälärFam. Ulrich vom Nägeliberg
NägäliNelken(Gewürz) mhd negelin
NägälibäärgNägelibergFlurname
näggähinkengnäggä Näggis: Hufkrankheit
NällNell(Neune oder Null) beim Jassen viär Näll
nämäirgend, etwanämä im Winter, nämä spaat, nämä nüüd, nämä nüd äso, nämä det änä, nämä lang, nämä da durä nämä äswiä, nämä einisch anderswo: näbis, neime, neume > öppä
nämähiiirgendwohinnämähii tuä (> heituä)
nämäläWäsche beschriften
nämänäirgend jemand(nämä-n-ä) nämänä Maa, nämänä Frau,
nämänäziemlichnämänä gschpässigä nämänä diänigä
nämänäsirgendwas(nämä-n-äs) nämänäs Lädäli
nämärtjemandisch nämärt daa?
nämätirgendwonämät anä - inä
nämisetwasnämis cheibs, nämis guäts, äs isch nämä nämis gsii > öppis
nämmnähmeär seid, ich nämm das nüüd är nämm das niä
nämmärnehmen wirnämmärs! nämmärs?
nämmlinämlichmhd namenliche
nändnehmt, nehmenmiär/iär/si nänd nänd nur! nänd änand,gänd anänand! > nää
NäppänalpNäppenalp(Morschacher Stoos = Nebenalp = Ebenalp)
NäppärNäber, Naber(Bohrer) ahd nabager Näper
Dialekt:
Deutsch:ein, einen
undärnä Baum (undär-n-ä) hindärnä Gadä (hindär-n-ä)
Dialekt:
Deutsch:ihn, ihnen
fürnä bättä (für in) hesch nä gsee? biinä sii (bi inä)
Dialekt:nä ä
Deutsch:nein nein
nänei
Dialekt:nää
Deutsch:nehmen
mhd nemen ich nimä, du niisch, är niid, mr nänd, nimm! näm­mär! nänd! ich nääm, ich nämmi, ich ha gnuu eifach nää! wiä nää und nüd stälä? äs chönnt ein nää (Krankheit, Unfall), d Muätaa hed Hüüser afä nää, dr Föön hed Dächer gnuu, d Sunnä mag dr Schnee wider gnää, das Gift niid d Müüs, är cha Wäärzä nää (vertreiben) > aa- ab- appä- übär- inä- umä- undänuusä- uuf- uus- vär- voor- zämä-
Dialekt:näächscht
Deutsch:nächst
(naheste) ahd nahisto näächscht Maal, - Wuchä, - Monät, - Jaar anderswo: nööchst > nooch
Dialekt:nääs(ä)lälä
Deutsch:näseln, durch die Nase reden, zärtlich nasenreiben
Dialekt:Nääsli
Deutsch:Näslein
auch Nääsäli
Dialekt:Näätlig
Deutsch:Nähtling, eingefädelte Nadel
(nähen nääjä bisher Fremdwort > büätzä)
Dialekt:Näätsch
Deutsch:Borstengras
(vom Vieh gemieden) Uurnär sind einisch mid em Vee durs Taal inä und hend gfraagt: simmär da im Riäd? ds Waltlärts Seebi hed gmacht:?nei, im Näätsch! Lienert Nätsch
Dialekt:näätschä
Deutsch:mühsam kauen
auch chnäätschnä
Dialekt:Näätschbank
Deutsch:Ruhebank
vor der Kirche (Illgau)
Dialekt:näbät
Deutsch:neben, nebent, nahe dabei
mhd eneben näbät äm Huus näbät dr zuächä > därnäbät
Dialekt:näbätänand
Deutsch:nebeneinander
näbätänand schaffä, liggä, schlaaffä ..
Dialekt:Näbätchammär
Deutsch:Nebenkammer
(neben der Stube: zum Schlafen oder Arbeiten)
Dialekt:näbätdraa
Deutsch:nebendran
d Näbätchammär isch gad näbätdraa
Dialekt:näbätdurä
Deutsch:nebendurch
mögäd mär näbätdurä? (zwei im Engpass)
Dialekt:Näbäthoochziitär
Deutsch:Brautzeugen
Dialekt:Näbätschtubä
Deutsch:Nebenstube
Dialekt:Näbätsi
Deutsch:WC, Abtritt
Dialekt:näbätussä
Deutsch:nebenaussen, abgelegen
Dialekt:näbätuusä
Deutsch:nebendraus, im Abseits
gang näbätuusä!
Dialekt:näbätzuächä
Deutsch:nebendran
Dialekt:Näbäwääg
Deutsch:Nebenweg, Seitenweg
mhd nebenweg
Dialekt:nächtig
Deutsch:gestern abend
mhd nechten > vornächtig, hinäd
Dialekt:Näfäl
Deutsch:Nebel
(Näful) lat nebula ahd nebul Verkl. Näfäli Fremder: händ Sie vil Nebel im Taal? - Hiesiger: öppä drüütuusig! z’Amerika heds äsoo dickä Näfel ghaa, as mä hed chönnä ds Velo aaschtellä!
Dialekt:Näfälheilä
Deutsch:
alter Brauch (Feuer entzünden durch Holzreiben)
Dialekt:Näfälschpaltär
Deutsch:Nebelspalter, Wolkenkratzer
Dialekt:Näfels
Deutsch:Näfels
GL
Dialekt:näflä
Deutsch:nebeln
äs näflät obä durä (in den Bergen hat es Nebel),
Dialekt:näflä
Deutsch:Tabak rauchen
Dialekt:Nägälär
Deutsch:
Fam. Ulrich vom Nägeliberg
Dialekt:Nägäli
Deutsch:Nelken
(Gewürz) mhd negelin
Dialekt:Nägälibäärg
Deutsch:Nägeliberg
Flurname
Dialekt:näggä
Deutsch:hinken
gnäggä Näggis: Hufkrankheit
Dialekt:Näll
Deutsch:Nell
(Neune oder Null) beim Jassen viär Näll
Dialekt:nämä
Deutsch:irgend, etwa
nämä im Winter, nämä spaat, nämä nüüd, nämä nüd äso, nämä det änä, nämä lang, nämä da durä nämä äswiä, nämä einisch anderswo: näbis, neime, neume > öppä
Dialekt:nämähii
Deutsch:irgendwohin
nämähii tuä (> heituä)
Dialekt:nämälä
Deutsch:
Wäsche beschriften
Dialekt:nämänä
Deutsch:irgend jemand
(nämä-n-ä) nämänä Maa, nämänä Frau,
Dialekt:nämänä
Deutsch:ziemlich
nämänä gschpässigä nämänä diänigä
Dialekt:nämänäs
Deutsch:irgendwas
(nämä-n-äs) nämänäs Lädäli
Dialekt:nämärt
Deutsch:jemand
isch nämärt daa?
Dialekt:nämät
Deutsch:irgendwo
nämät anä - inä
Dialekt:nämis
Deutsch:etwas
nämis cheibs, nämis guäts, äs isch nämä nämis gsii > öppis
Dialekt:nämm
Deutsch:nähme
är seid, ich nämm das nüüd är nämm das niä
Dialekt:nämmär
Deutsch:nehmen wir
nämmärs! nämmärs?
Dialekt:nämmli
Deutsch:nämlich
mhd namenliche
Dialekt:nänd
Deutsch:nehmt, nehmen
miär/iär/si nänd nänd nur! nänd änand,gänd anänand! > nää
Dialekt:Näppänalp
Deutsch:Näppenalp
(Morschacher Stoos = Nebenalp = Ebenalp)
Dialekt:Näppär
Deutsch:Näber, Naber
(Bohrer) ahd nabager Näper
Seite 1 von 7